Léo Bernard
Léo Bernard on rekrytointiin keskittyvä henkilöstöhallinnon yrittäjä. Hän auttaa rekrytoijia, esihenkilöitä ja yritysten perustajia kehittämään rekrytointiosaamistaan aivan uudelle tasolle ainutlaatuisella T-Shaped Recruiter -intensiivikurssilla. Lisäksi hän auttaa yleisesti yrityksiä rekrytointiongelmien ratkaisemisessa.
Hakijakokemus on polttava aihe kaikkien huulilla.
Työnhakijoita arvostetaan kaikkialla maailmassa ja useimmat rekrytointityökalut on "hakijaystävällisiä", eli ne on suunniteltu hakijoita ajatellen. Hakijat pitävät rekrytoijista niin paljon, että hehkuttavat heitä päivittäin LinkedInissä.
Kuulostaako oudolta? Ei ihme, sillä tämä ei ole totta!
Keskustelu aiheesta lisääntyy pikkuhiljaa. Jos tarkistat Google Trendsin tilastot hakutermille ”candidate experience” (hakijakokemus), näet, että aihe on yleistynyt hitaasti mutta vakaasti. Hakuja tehdään nykyään yhä useammin, kun taas 10 vuotta sitten aihe ei kiinnostanut ketään!
Näet ehkä paljon hakijakokemukseen liittyviä juttuja, mutta et oikein tiedä, mistä aloittaa, paljonko se maksaa ja kannattaako siihen edes panostaa. Onhan sinulla jo kädet täynnä töitä sopivien osaajien etsimisessä, työnantajamielikuvan kehittämisessä, rekrytoivien esihenkilöiden johtamisessa ja miljoonassa muussa asiassa. Sen vuoksi kerron tässä hakijakokemukseen liittyviä asioita, jotka olisit varmasti halunnut kuulla jo aiemmin.
1/ Hakijakokemuksen todellinen hinta (kaikessa on kuitenkin kyse rahasta, eikö vain?)
2/ Hakijakokemus ei tarkoita sitä mitä luulet
3/ Mistä se alkaa ja mihin se päättyy?
4/ Miten hyvä kokemus toteutetaan?
Ensinnäkin, se on yksi rekrytoinnin edullisimmista osa-alueista. Et tarvitse kallista työkalua tai mainostoimiston tiimiä, et edes paljoa aikaa.
Hakijakokemus tarkoittaa sitä, miltä työnhakijasta tuntuu prosessin kaikissa eri vaiheissa – ensimmäisestä kosketuspinnasta viimeiseen.
Ennen kuin jatkamme siihen, paljonko tämä kaikki maksaa, anna minun kertoa brittiläisen televiestintäyrityksen Virgin Median tapauksesta.
Lyhyesti kerrottuna Camille-nimisellä hakijalla oli todella kamala työnhakukokemus. Hän päätti sen seurauksena lopettaa yrityksen palvelun tilaamisen, ja osa hänen tutuistaan teki samoin.
Henkilöstöhallinnon tiimi päätti laskea, kuinka paljon huono hakijakokemus maksaa maailmanlaajuisesti:
”Laskutoimitus oli helppo: Jos joka vuosi hylätään 123 000 työhakemusta ja näistä hakijoista 6 % lopettaa Virgin Media -kuukausitilauksensa, tilauksia lopetetaan yhteensä 7 500. Kun tämä luku kerrotaan tilauksen 50 punnan(58 €) kuukausihinnalla ja 12 kuukaudella, Johnson tajusi Virgin Median menettävän 4,4 miljoonaa puntaavuodessa. Se vastaa noin 5,1 miljoonaa euroa.”
5,1 miljoonaa euroa!
Eli vaikka hakijakokemukseen investoiminen ei ole kovin kallista, sen laiminlyöminen voi maksaa yrityksellesi miljoonia!
(Lisää Virgin Media -tapauksesta tässä artikkelissa)
”Okei Léo, herätit huomioni. Paljonko siihen sitten pitäisi investoida?”
Ei paljoakaan, se vaatii lähinnä aikaa.
Kartoita aluksi koko hakuprosessi Miron tai Whimsicalin kaltaisella työkalulla ja selvitä, kuinka monta kosketuspistettä prosessissa on ja kuinka hyvä hakijakokemus kussakin vaiheessa on.
Sen jälkeen voit parantaa hakijakokemusta vaihe kerrallaan. Mutta palaamme tähän myöhemmin.
Puhutaan ensin termien pienistä eroista:
Hakijakokemus, hakijan sitouttaminen ja hakijasta huolehtiminen ovat eri asioita.
Hakijakokemus tarkoittaa kaikkea, mitä tapahtuu ensimmäisen ja viimeisen kosketuspisteen välillä. Se kattaa koko prosessin ja monenlaisia näkökulmia.
Hakijasta huolehtiminen on kaikkia niitä lisäjuttuja asioita, joilla osoitat välittäväsi hakijoistasi. Nämä pienet lisäjutut saavat hakijat pitämään yrityksestäsi. Hakijasta huolehtiminen vaikuttaa hakijakokemukseen – ja toisin päin – mutta hakijasta huolehtiminen on vain osa hyvän hakijakokemuksen luomista.
Hakijan sitouttaminen on myös osa hakijakokemusta. Tämä tarkoittaa sitä, miten pidät yhteyttä ja miten onnistut hakijoiden aktivoimisessa ja sitouttamisessa. Vaikka olisit hyvä sitouttamaan, hakijalla voi silti olla huono kokemus. Toki onnistunut sitouttaminen auttaa asiaa!
”No nyt on paljon prosessoitavaa. Kerro nyt vain, mistä aloitan ja mihin lopetan.”
Totta kai, jatketaan siis!
Huono uutinen: se ei pääty koskaan.
Hyvä uutinen: niin sen pitääkin olla.
Verkkosivustosi on oltava esteetön, selkeä, inklusiivinen ja hyvin kirjoitettu.
Ja työpaikkailmoitukseen päteesama juttu! Läpinäkyvyys on tässä kohtaa hyvin tärkeää. Työpaikkailmoituksen tulee kuvastaa todellisuutta eikä maalailla pilvilinnoja.
Lisäksi on noudatettava alkuperäistä suunnitelmaa. Jos esimerkiksi kirjoitat, että prosessissa on neljä vaihetta, älä lisää viidettä kesken kaiken! Se ei ole reilua työnhakijoita kohtaan.
Voit lähettää etukäteen oppaan (tai ainakin sähköpostiviestin), jossa kerrot, miten hakuprosessi etenee, mitä siinä tapahtuu, miten hakijat arvioidaan ja muita tärkeitä tietoja.
Kun vedät työhaastattelua, ole paras versio itsestäsi. Ole ajoissa, hymyile ja käyttäydy kunnioittavasti ja avoimesti. (Ja jos käytät lisämausteena hakijasta huolehtimista, saa hakija tuntemaan olonsa erityiseksi – kuin hän olisi prosessin ainoa hakija!)
Ja pidä hakijat ajan tasalla prosessin jokaisen vaiheen välillä lähettämällä viestin aina, kun sinulla on jotain uutisia. Ja jos ei ole mitään uutta kerrottavaa, voit kertoa senkin. Kyllä he ymmärtävät.
Kun vastaat hakijalle kieltävästi, voit silti tehdä siitä reilun tuntuisen kokemuksen. Työnhakijat ovat usein vihaisia rekrytoijille sen vuoksi, että he tuntevat saaneensa epäoikeudenmukaista kohtelua. Jos annat palautettua reilulla tavalla, tätä tunnetta ei synny, ja saat haukkujen sijaan kiitosta.
Loppu ei ole lopullinen loppu. Tai ainakin suosittelen, ettet anna sen olla sitä! Tämän päivän työnhakija on huomisen asiakas tai uusi hakija. Voit vaalia suhdetta hakijoihin pitämällä heihin yhteyttä asianmukaisella rekrytointityökalulla (kuten Teamtailor) tai lisäämällä rekrytointityökalupakkiisi Hiresweetin kaltaisen CRM-sovelluksen.
Tämän vuoksi sanoin aiemmin, että hakijakokemus ei pääty koskaan!
”Hmm, ihan kiva, mutta miten toteutan sen? Kuulostaa aikaa vievältä enkä tiedä mistä aloittaa.”
Ymmärrän, mutta ei se ole vaikeaa. Anna, kun selitän!
Suosittelen, että keskityt aluksi seuraaviin neljään osa-alueeseen: Työpaikkailmoitus / hakuprosessi / automatisointi / prosessin jälkeen
Kun laadit työpaikkailmoitusta, kannattaa keskittyä siihen, mitä hakija haluaa tietää. Olen pahoillani, mutta hakijoita kiinnostaa enemmän työpaikan palkka, vastuut ja työtehtävän yksityiskohdat kuin yrityksesi arvot ja mahdollinen johtava asema alalla. (Täällä on LinkedInin julkaisema tutkimus aiheesta)
Hakuprosessi oli ennen todella tuskallinen, sillä hakija joutui luomaan eri hakijatilin jokaiselle yritykselle, josta työpaikkaa haki. Työkokemusta ja koulutusta koskevat tiedot piti kirjata uudelleen kerta toisensa jälkeen. Se kesti vähintään 10–15 minuuttia yritystä kohti. Nykyään prosessi on paljon nopeampi useimmissa rekrytointityökaluissa. Mutta sen voi myös mukauttaa omien tarpeiden mukaan.
Automatisoinnin aika. Yleinen syy kielteiseen hakijakokemukseen on yksinkertaisesti se, että
Kun vaihdoin Greenhousesta Teamtailoriin muutama vuosi sitten, tämä oli yksi eniten pitämistäni ominaisuuksista. Prosessin joka vaiheessa voi luoda erityyppisiä automatisointeja. Toiminto aktivoituu esimerkiksi, kun hakija siirretään seuraavaan vaiheeseen tai hylätään.
Ja lopuksi prosessin jälkeiseen aikaan. Monet hakijat ovat rekrytointityökalussasi unten mailla. He lähettivät hakemuksen jo kauan sitten, ja hylkäsit heidät. Etkä enää koskaan puhu heille, koska joko he unohtavat sinut tai sinä heidät. Tätä varten Teamtailor sisältää Connect- ja Nurture-toiminnot. Connect antaa hakijoille mahdollisuuden seurata yritystäsi ja saada ilmoituksen aina, kun julkaiset heidän alaansa vastaavan työpaikkailmoituksen. Nurture-toiminnossa puolestaan voit luoda tietyille hakijoille kohdistetun kampanjan. Voit esimerkiksi määrittää, että niin sanotusti hopeasijalle tulleet saavat sinulta yksilöityjä sähköposteja aina, kun niin haluat.
”Okei, okei, ymmärrän, mutta ei se ihan selkeää ole. Voinko nähdä, miten tämä toimii käytännössä?”
Totta kai! Katsotaanpa, miten tämä kaikki toimii Teamtailorissa:
Siinä kaikki tältä päivältä. Toivottavasti pidit lukukokemuksestasi ja vakuutuit siitä, että paras aika panostaa hakijakokemukseen on nyt heti!
Jatkan mielelläni keskustelua Linkedininissä.
Videopelien käyttö rekrytoinnissa auttaa parantamaan sekä hakijakokemusta että työnantaja mielikuvaa ja näin ollen tekee yrityksestäsi houkuttelevamman.
Yritysten, jotka haluavat pitää kiinni lahjakkuuksista, kannattaa huolehtia erinomaisesta perehdytysprosessista. Perehdytysmokia on helppo tehdä, mutta niitä on vieläkin helpompi välttää.
Perinteiset rekrytointimenetelmät eivät enää riitä huippuosaajien houkuttelemiseen. Hakijasuhteen vaaliminen muuttaa yrityksesi osaajapankin onnistuneiksi palkkauksiksi.